Kännykät ovat olleet viime aikoina kuuma puheenaihe. Markkina muistuttaa monella tapaa 90-lukua, jolloin kilpailua käytiin laajalla rintamalla ennen Nokian markkinavaltausta. Kirjoittelinkin mobiilikentästä aiemmin englanninkielisessä blogissani, mutta täytyy sanoa etten odottanut tilanteen näin radikaalia muutosta.
Jos nykyistä tilannetta markkinalla voisi kuvata kahdella sanalla niin ne olisivat Apple ja Google. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että vielä alkuvuonna 2007 kumpikaan ei ollut millään tavoin mukana kännykkäbisneksessä. Mielenkiintoista on myös se, miten kyseiset toimijat ovat muuttaneet koko markkinan pelisääntöjä, josta viimeisin esimerkki on Nokian eilinen julkistus kartta- ja navigaatiosovelluksensa tarjoamisesta ilmaiseksi. Se ei tapahtunut varmastikaan vapaasta tahdosta, vaan Googlen painostuksesta – vastaiskuna Androidin suosion kasvamiselle. Samalla tavalla Nokia on pakotettu vahvoihin panostuksiin Ovi-platformiin.
Miten tähän sitten on tultu? On merkillepantavaa että Applella ja Googlella on täysin päinvastainen strategia, jolla markkinaosuuksia ollaan viemässä perinteisiltä toimijoilta. Strategiat ovat myös sikäli järkeenkäypiä, että ne ovat vain olemassaolevan bisnesmallin viemistä uuteen alustaan. Olemassa olevan strategian toimivuuden siis todistaa liiketoimintamallin vaivaton liikuttelu eri alustojen välillä.
Applen osalta menestys syntyy pitkälti olemassa olevan, suljetetun, infrastruktuurin kautta. Kun yksi yritys omistaa koko jakeluketjun laitteineen, ei ole mitenkään tavatonta toistaa iPodin menestystä – tällä kertaa sovelluksilla. Siinä missä esimerkiksi Nokia on jatkuvasti nostanut esiin sisältöjen merkitystä kuluttajien valintaprosessissa (elikkäs koetun arvon kasvattamisessa), Apple yksinkertaisesti rakensi markkinan olemassa olevan jakelutiensä ympärille. Tämä on jälleen kerran malliesimerkki siitä, miten kriittistä arvoketjujen hallinta yrityksille on. Vielä paremmin tämä alleviivaa relevantin arvoketjun hallinnan merkitystä. Epäilenpä vahvasti että iTunes-infrastruktuurin syntyminen ei ole mikään sattuma, vaan jo viime vuosikymmenen alussa el Jobso tajusi mihin suuntaan sisällönjakelu on menossa. Siksi onnistuneelta kaikki Applen liikkeet ovat tuntuneet. Toisaalta kannattaisi pitää muistissa että suljettu arvoketju ei välttämättä kanna loppuun asti. Yksi riittävän disruptiivinen muutos voi kaataa silloin koko liiketoimintamallin. Vai mitä sanomalehdet?
Ja Apple teki taas kerran sen mitä parhaiten osaa eli muutti kuluttajien käsityksen mobiililaitteesta, ei teknologian vaan käyttäjäkokemuksen kautta. Ei siis ole mikään ihme että Nokia on käärmeissään – Nokialla on ollut pitkään tarvittava teknologinen osaaminen, mutta liiketoiminnan kehityspanos on aidon innovoinnin sijasta käytetty logistiikan ja valmistusprosessin kehittämiseen. Kannattaisi miettiä mitä yhteistä tässä suhteessa on Dellillä ja Nokialla.
Sitten Google. Monelta, myös minulta, meni hieman ohi miksi Google lähti kehittämään avointa mobiilialustaa. Näin jälkikäteen ajateltuna asia on hyvin selkeä – avointa alustaa tarvitaan jotta Google saa vietyä palvelunsa onnistuneesti mobiiliverkkoon. Jos markkina olisi kolmen toimijan (Nokia, Apple, Microsoft) hallussa, voisi Googlen elintila käydä ahtaaksi. Näennäinen avoimmuus ja hyväntekeväisyys ovat siis loppupeleissä tapa turvata oma asema kuluttajien siirtyessä entistä enemmän käyttämään verkkopalveluita mobiilisti.
Lopulta Google siis pääsi tavoitteeseensa jossa näennäisen avoin alusta saa jalansijaa R&D kustannusten kanssa painivissa matkapuhelinvalmistajissa (esimerkkinä Android käytännössä nosti Motorolan takaisin kartalle kuluttajien mielessä). Samalla kuitenkin levitetään Googlen palveluita kuluttajille joten vaikkakin ympäristönä Android on avoin, tätä avoimmuutta värittää Googlen vahva ote alustasta. Joka tapauksessa Google nähdään riippumattomampana toimijana mobiilibisneksessä (ainakin Nexus Onen julkistamiseen asti), jolloin alustan leviämistä ei hidasta yhtäaikainen kilpailutilanne laitepuolella kuten Symbianin kohdalla.
Mitä sitten tapahtuu tulevaisuudessa. Vaikea sanoa. Ainoa selkeä asia on se, että aito kilpailu ei tapahdu niinkään valmistajien välillä vaan liiketoimintamalleissa. Tällä hetkellä Applen malli näyttäisi olevan paras kuluttajille kaikista rajoitteistaan huolimatta, mutta historia on näyttänyt että arvoketjut voivat mennä nopeasti uusiksi. Ainoa mikä on varmaa on se, että sekä Apple että Google ajavat määrätietoisesti omaa strategiaansa ja muilla on strategia enemmän tai vähemmän sekaisin. Vai miten Nokian perässäjuoksua muuten voisi kuvata. Tässä pitää myös muistaa klassinen sääntö: strategia seuraa struktuuria. Ehkäpä Nokian ja Microsoftin heikko menestys kertookin enemmän yritysten rakenteista kuin kyvystä innovoida.
PS. Vielä pari pakollista sanaa Windows Mobilesta. Todellisuus näyttäisi siltä, että ilman HTC:n apua koko käyttöjärjestelmä olisi jo kuopattu. On sinänsä huvittavaa että kääpiösarjan toimija on onnistunut paikkaamaan Microsoftin surkeata osaamista käyttöliittymäpuolella. Raaka Windows Mobile 6.1 näyttää meinaan täsmälleen samalta kuin pöytälaatikossani lojuva Philips Nino PDA ensimmäisellä Windows CE -sukupolvella, vuodelta 1998! Niin tai näin, Windows Mobile 7 tulee näyttämään miten käy. Microsoftia ei tule missään nimessä aliarvoida, sillä firma pystyy halutessaan nopeisiin liikkeisiin menestyksellisesti. Tästä on oiva todiste Xbox 360. Tai Windows 7.
Kännykät ovat olleet viime aikoina kuuma puheenaihe. Markkina muistuttaa monella tapaa 90-lukua, jolloin kilpailua käytiin laajalla rintamalla ennen Nokian markkinavaltausta. Kirjoittelinkin mobiilikentästä aiemmin englanninkielisessä blogissani, mutta täytyy sanoa etten odottanut tilanteen näin radikaalia muutosta.
Jos nykyistä tilannetta markkinalla voisi kuvata kahdella sanalla niin ne olisivat Apple ja Google. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että vielä alkuvuonna 2007 kumpikaan ei ollut millään tavoin mukana kännykkäbisneksessä. Mielenkiintoista on myös se, miten kyseiset toimijat ovat muuttaneet koko markkinan pelisääntöjä, josta viimeisin esimerkki on Nokian eilinen julkistus kartta- ja navigaatiosovelluksensa tarjoamisesta ilmaiseksi. Se ei tapahtunut varmastikaan vapaasta tahdosta, vaan Googlen painostuksesta – vastaiskuna Androidin suosion kasvamiselle. Samalla tavalla Nokia on pakotettu vahvoihin panostuksiin Ovi-platformiin.
Miten tähän sitten on tultu? On merkillepantavaa että Applella ja Googlella on täysin päinvastainen strategia, jolla markkinaosuuksia ollaan viemässä perinteisiltä toimijoilta. Strategiat ovat myös sikäli järkeenkäypiä, että ne ovat vain olemassaolevan bisnesmallin viemistä uuteen alustaan. Olemassa olevan strategian toimivuuden siis todistaa liiketoimintamallin vaivaton liikuttelu eri alustojen välillä.
Applen osalta menestys syntyy pitkälti olemassa olevan, suljetetun, infrastruktuurin kautta. Kun yksi yritys omistaa koko jakeluketjun laitteineen, ei ole mitenkään tavatonta toistaa iPodin menestystä – tällä kertaa sovelluksilla. Siinä missä esimerkiksi Nokia on jatkuvasti nostanut esiin sisältöjen merkitystä kuluttajien valintaprosessissa (elikkäs koetun arvon kasvattamisessa), Apple yksinkertaisesti rakensi markkinan olemassa olevan jakelutiensä ympärille. Tämä on jälleen kerran malliesimerkki siitä, miten kriittistä arvoketjujen hallinta yrityksille on. Vielä paremmin tämä alleviivaa relevantin arvoketjun hallinnan merkitystä. Epäilenpä vahvasti että iTunes-infrastruktuurin syntyminen ei ole mikään sattuma, vaan jo viime vuosikymmenen alussa el Jobso tajusi mihin suuntaan sisällönjakelu on menossa. Siksi onnistuneelta kaikki Applen liikkeet ovat tuntuneet. Toisaalta kannattaisi pitää muistissa että suljettu arvoketju ei välttämättä kanna loppuun asti. Yksi riittävän disruptiivinen muutos voi kaataa silloin koko liiketoimintamallin. Vai mitä sanomalehdet?
Ja Apple teki taas kerran sen mitä parhaiten osaa eli muutti kuluttajien käsityksen mobiililaitteesta, ei teknologian vaan käyttäjäkokemuksen kautta. Ei siis ole mikään ihme että Nokia on käärmeissään – Nokialla on ollut pitkään tarvittava teknologinen osaaminen, mutta liiketoiminnan kehityspanos on aidon innovoinnin sijasta käytetty logistiikan ja valmistusprosessin kehittämiseen. Kannattaisi miettiä mitä yhteistä tässä suhteessa on Dellillä ja Nokialla.
Sitten Google. Monelta, myös minulta, meni hieman ohi miksi Google lähti kehittämään avointa mobiilialustaa. Näin jälkikäteen ajateltuna asia on hyvin selkeä – avointa alustaa tarvitaan jotta Google saa vietyä palvelunsa onnistuneesti mobiiliverkkoon. Jos markkina olisi kolmen toimijan (Nokia, Apple, Microsoft) hallussa, voisi Googlen elintila käydä ahtaaksi. Näennäinen avoimmuus ja hyväntekeväisyys ovat siis loppupeleissä tapa turvata oma asema kuluttajien siirtyessä entistä enemmän käyttämään verkkopalveluita mobiilisti.
Lopulta Google siis pääsi tavoitteeseensa jossa näennäisen avoin alusta saa jalansijaa R&D kustannusten kanssa painivissa matkapuhelinvalmistajissa (esimerkkinä Android käytännössä nosti Motorolan takaisin kartalle kuluttajien mielessä). Samalla kuitenkin levitetään Googlen palveluita kuluttajille joten vaikkakin ympäristönä Android on avoin, tätä avoimmuutta värittää Googlen vahva ote alustasta. Joka tapauksessa Google nähdään riippumattomampana toimijana mobiilibisneksessä (ainakin Nexus Onen julkistamiseen asti), jolloin alustan leviämistä ei hidasta yhtäaikainen kilpailutilanne laitepuolella kuten Symbianin kohdalla.
Mitä sitten tapahtuu tulevaisuudessa. Vaikea sanoa. Ainoa selkeä asia on se, että aito kilpailu ei tapahdu niinkään valmistajien välillä vaan liiketoimintamalleissa. Tällä hetkellä Applen malli näyttäisi olevan paras kuluttajille kaikista rajoitteistaan huolimatta, mutta historia on näyttänyt että arvoketjut voivat mennä nopeasti uusiksi. Ainoa mikä on varmaa on se, että sekä Apple että Google ajavat määrätietoisesti omaa strategiaansa ja muilla on strategia enemmän tai vähemmän sekaisin. Vai miten Nokian perässäjuoksua muuten voisi kuvata. Tässä pitää myös muistaa klassinen sääntö: strategia seuraa struktuuria. Ehkäpä Nokian ja Microsoftin heikko menestys kertookin enemmän yritysten rakenteista kuin kyvystä innovoida.
PS. Vielä pari pakollista sanaa Windows Mobilesta. Todellisuus näyttäisi siltä, että ilman HTC:n apua koko käyttöjärjestelmä olisi jo kuopattu. On sinänsä huvittavaa että kääpiösarjan toimija on onnistunut paikkaamaan Microsoftin surkeata osaamista käyttöliittymäpuolella. Raaka Windows Mobile 6.1 näyttää meinaan täsmälleen samalta kuin pöytälaatikossani lojuva Philips Nino PDA ensimmäisellä Windows CE -sukupolvella, vuodelta 1998! Niin tai näin, Windows Mobile 7 tulee näyttämään miten käy. Microsoftia ei tule missään nimessä aliarvoida, sillä firma pystyy halutessaan nopeisiin liikkeisiin menestyksellisesti. Tästä on oiva todiste Xbox 360. Tai Windows 7.
